Unienkeleitä pienille potilaille

Jo hyvän aikaa sitten tein nämä unienkelit Suomen suurimpaan joululahjaan.

Tänä vuonna Suomen suurin joululahja ommellaan yhdessä ja sen saajina ovat pienet potilaat ympäri Suomea.

Tällä kampanjalla ei ole keräystiliä, ei pääyhteistyösponsoreita eikä minkäänlaista käsikirjoitusta.

On vain hirmuinen kasa kansalaisten ompelemia pehmoleluja sekä kaksi sydäntä – sinun ja minun.

Mihin tämä kaikki riittää jää nähtäväksi..

(www.suomensuurinjoululahja.fi)

Mielestäni hieno tempaus :) Mahtavaa kun on ihmisiä, jotka tälläisiä järjestää!

Pehmojen malli on oma, sama kuin aiemmin ompelemassani tytön unienkelissä. (Korkeus n.35cm). Materiaalina olen käyttänyt velouria ja joustofroteeta

Yöpaita eiku -mekko

Ei joulua ilman uutta yöpukua… No meillä ei sellaista perinnettä ole ollut, mutta nyt oli tarvetta nimen omaan yöpaidalle. Eiku yömekolle. Sillä jos ei käytä housuja päivällä, niin kuinka niitä voisi yöllä käyttää? Joku housuissa tuntuu neitokaista ahdistavan. Olen pitkään jo meinannut kaikkien yöpukujen paitoihin tehdä helmat, mutta en ole saaut aikaiseksi. Ehkä sekin päivä vielä koittaa. (Oli muka helpompi tai ainakin kivempi tehdä uusi).

Joululahjoihin yritin tuhota mahdollisimman paljon joustofrotee varastoani. Tämän yömekon frotee on ihanan pehmeää ja ohutta. Löysin sitä kerran palan Jättirätistä. Jotta, ihana tummanruskea kelpaisi tytölle aplikoin helmaan (jälleen) ponin. 

..Sovituskuvassa, yömekossa on jo puuroa :)

Sirkusprinsessa

"Ihanaa, just tällästä mää oon toivonu!" 

Suurin piirtein tuollainen oli tytön riemastunut kommentti jokaisen avatun joululahjan jälkeen. Kyllä siinä antaja sai tuntea antamisen iloa :)

Eli tässä yksi joululahja ompelukseni: sirkusprinsessan jumppapuku :)

Kaavana olen käyttänyt Ottobren uimapuvun kaavaa (kesä 2011?)

Joulu Rauha

Meidän Joulu Rauha :)

Joulumekko syntyi minun vanhasta hameesta (joka oli tehty vanhasta mekosta), isomummun vanhasta ruutuliinasta ja pilkullisesta kankaasta, jonka saimme tuliaisiksi tädiltä Malawista. (Pilkkukankaassa on oikeasti myös maitotalouskuvia.. niitä näkynee sitten kesämekossa. Sitä on suuri pala). 

Kaava on muokattu Ottobren jostain tyttömäisestä hupparista (ei ole lehteä tässä). Halusin tuon tuollaisen U:n mallisen edustan. 

Joulumyrsky ulkona puhaltelee. Ihana olla sisällä lämpimässä ja poltella kynttilöitä!

Hyvää Joulua kaikille!

tyllihame

Näin Eurokankaassa ihanaa roosaa tylliä. Ajattelin, että teempä hameen josta tyttö ainakin tykkää. 

No ei se nyt ihan niin mennyt. Tyttäreni ei meinaan ole mikään murrettujen sävyjen ystävä. Kun kysyin, että onko kiva, hän siihen, että joo…. Loviisalle (ystävänsä, jolla on hillitty väriskaala vaatteissa).  No kyllä tämä päälle kelpasi kumminkin. 

Ja hyppyhameena ehdoton :) 

Tälle hameelle ompelin paidankin kaveriksi. Yleensä en ompele mitään settejä, mutta tytön vaatekaapissa ei yksinkertaisesti ollut mielestäni yhtään paitaa joka edes jotenkin matsaisi. Olisin mielelläni tehnyt jonkun yksivärisen. Kangas varastossa olisi ollut ruskeaa, joka olisi ollut hyvä, mutta en keksinyt miten saisin tytölle sen päälle. No nyt keksin.. pikkuinen my little ponyn kuva johonkin. Ystäväni vinkki, joka pitäisi ottaa käyttöön. 

Hameessa en käyttänyt kaavaa, leikkelin vaan. Hmm.. lopputuloksena, ehkä hiukan liikaakin tylliä. Paita on jonkun peruskaavan mallilla tehty. Hieman pitsiä lisäsin kaula-aukkoon ja hihansuihin. Tyllikoriste on paidassa kiinni sellaisella käsin ommeltavalla nepparilla. Sen saa sitten pesun ajaksi kätevästi irti.

Vihdoinkin keksin käyttää kamerassa tuota sarjatulisäätöä. Sain vilkkaasti liikkuvasta mallista heilahtamattomia kuvia (aika monta).

Vekkihelma

Ihan ensimmäiseksi on mainittava, että kaksi ylintä otosta on 3v. tyttäreni ottamia. Melko hyviä sanoisin. Taidanpa pyytää hänet hommiin uudemmankin kerran. Niin hän otti minusta tasan nuo kaksi kuvaa. (Tytär ottaa kuvat alaviistosta ja mieheni minua pidempänä yläviistosta. Niistä voin sitten valita.)

Sitten mekkoon. Näin joskus Nansolla myynnissä trikoomekon vekkihelmalla. Ihastuin siihen. En muistanut tarkasti miten se oli toteutettu, mutta itse päädyin kaksinkertaiseen soiroon, jonka avoin reuna jää ylös huolittelemattomana. Varmaan tuohon vekkaamiseen on joku vippaskonstikin, mutta minä ensin nuppineulasin ja aputikkasin. Sitten ompelin valmiiksi vekatun soiron helmaan.

Mekon malli on ihan peruspaita hamehelmalla. Tein niin leveän helman kuin kankaanpalastani riitti. Leveyden maksimoidakseni tein helman kuudesta kappaleesta.

Paidan kaula-aukon huolittelin kaksinkertaisella trikoosuikaleella, jättäen avoimen reunan ylöspäin. Ei enää helpommaksi kaula-aukon huolittelu voisi mennä! (tai no, jos jättäisi huolittelematta). Näissä kuvissa tuo kaula-aukko ei kyllä näy hyvin. (Voi kun saisin jonkun aina ottamaan omista vaatteistani selaisia kuvia kuin haluaisin.)

Tykkään tästä mekosta. Helma on ihanan raskas. Ja kyllä tuo vihreä on kestosuosikkini. Ja sopii jouluun.

Neulomuksia

Uusi villatakki ja pipo valmistuivat ennen varsinaisia pakkasia. Jee!

Langat tyttö valitsi näihin itse Lankamaailma retkeltämme. 

Turhaan pelkäsin, että villatakista tulee liian pieni. Kasvunvaraakin tuli reilusti (taas).

Tykkään tuollaisista melko ohuesta langasta tehdyistä villatakeista. Ovat mielestäni niin käytällöllisiä. Niiden neulominen vaan on minun makuuni todella hidasta. No, tuollaisen kolmevuotiaan koon jaksan vielä tikuta. Pipo syntyikin, sitten yhdeltä istumalta :) Pipon vuoritin joustofroteella. Joku ihana ohut kutittamaton merinovillaneulos olisi tietysti ollut parempi. Voihan sen sitten joskus ehkä vaihtaa.

Mallit neulomuksiin ovat Garnstudion.

Lunta saisi nyt sataa!